Parhaat puitteet
Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat ry on Susijengin kannattajien 19.10.2013 Lahdessa perustama kannattajayhdistys, jonka päätarkoitus on edistää Suomen koripallomaajoukkueen kannatusta.
Toiminnan tavoitteena on olla maajoukkueen kuudes pelaaja ja siivittää joukkue pelaamaan sen menestyspotentiaalin ylärajoilla. Lisäksi pyrimme kokoamaan maajoukkuetta kannattavat henkilöt yhteen ja tarjoamaan heille yhteisöllisyyttä ja elämyksiä.
Toimimme yhteistyössä Suomen Koripalloliiton kanssa ja pyrimme näin takaamaan jäsenillemme parhaat mahdolliset puitteet maajoukkueen seuraamiselle. Susijengin kotiotteluissa Koripalloliitto varaa yhdistyksemme käyttöön oman fanikatsomon jonka koko kasvaa jäseniemme aktiivisuuden mukaan.
Jo yli 3000 jäsentä!
Yhdistyksen perustamisen jälkeen kannattajayhdistys nousi nopeasti yhdeksi Suomen suurimmista urheilun faniyhdistyksistä ja jäseniä on nyt jo yli 3000.
Pyrimme myös mahdollistamaan matkan kaikkiin maajoukkueen vierasotteluihin jäsenillemme. Mikäli ryhmämatkan järjestäminen ei ole mahdollista (mm. vähäisen osanottajamäärän johdosta), pyrkii yhdistys avustamaan otteluun lähteviä jäseniään matkavalmisteluissa. Otteluliput Susijengin vierasotteluihin on mahdollista hankkia yhdistyksen kautta.
Hyvään kannattajakulttuuriin kuuluu myös yhteistyö vastustajan kannattajien kanssa.
Yhdistys pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa ja tarjoamaan lisää etuja jäsenilleen. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki Suomen maajoukkueesta kiinnostuneet!
Historia
Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat ry 10 vuotta
“Olin paikalla töissä tyhjyyttään kumisseessa Helsingin jäähallissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun Koripalloliiton Susijengiksi brändäämä maajoukkue karsi pääsystä EM-karsintaan. Jos joku katsojista yhtyi ämyreistä soitettuun Susijengi-lauluun, laulajia oli niin vähän, että heidän äänensä hukkui jäähallin autiuteen.
Olin töissä myös koripalloilun EM-kisoissa Liettuan Alytuksessa vuonna 2011, jolloin Suomen maajoukkue pitkän tauon jälkeen pelasi miesten EM-kisoissa. Suomen peleissä oli niin vähän yleisöä, että saatoin toimittajien rivistä kentän päädystä paljaalla silmällä erottaa Tuukka Kotin isän Markku Kotin ja Hanno Möttölän isän Kari Möttölän istumassa vierekkäin melkein toisessa päässä katsomoa.
En ikinä olisi arvannut, että kolme vuotta myöhemmin Suomi pelasi MM-kisoissa ja että katsomossa olisi useita tuhansia suomalaisfaneja, jotka laulaisivat Maamme-laulua sellaisella voimalla, että amerikkalaiset NBA-pelaajatkin vaikuttuivat.
Koripallomajoukkueen nousun historia ei ole pelkkiä pelisuorituksia, vaan myös poikkeuksellisen kannattajailmiön syntytarina.
Minulle on ollut ilo dokumentoida näiden fanien muistoja Susijengi-ilmiön synnystä ja kasvusta.” -Raiko Häyrinen
6. pelaaja podcast
Susijengin ja sen fanien ympärille rakentuva koripallopodcast, jossa kannattajayhdistyksen perustaja Janne Virtanen sekä kirjailija ja Susijengin matkaa läheltä seurannut Hippo Taatila käyvät läpi joukkueen ja fanien yhteistä matkaa vieraineen.
Palkinnot
Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat ry, tuttavallisemmin Susijengifanit, ovat saaneet paljon kiitosta ja kunniaa eri gaaloissa ja medioissa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Suurin saamamme huomio kohdistuu toistaiseksi vuoden 2014 koripallon MM-kisoihin ja alkulohkoon Bilbaoon, jossa Suomea kannusti yli 10.000 Susijengifania.
Aleksi Valavuori ja Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat ry:n ex-puheenjohtaja Risto Virtanen.
Koripallon EM-kisoissa Sloveniassa 2013 Suomi pelasi alkulohkonsa Koperissa, jossa oli paikalla tuhansia suomalaisia.
Suomen Urheilugaala noteerasi Susijengifanien hurmion katsomossa ja palkitsi Susijengin fani-ilmiön Vuoden Urheilukulttuuriteko palkinnolla.
“Ilmiö Susijengiksi ristityn Suomen koripallomaajoukkueen ympärille organisoitumattomasti muodostuneesta faniryhmästä, joka nousi Slovenian EM-kisoissa parituhatpäisenä joukkona koko Euroopan tietoisuuteen. Siivitti kannustuksellaan Susijengin hienoihin suorituksiin. Ryhmä organisoitui EM-kisojen jälkeen.”
Bizkaian Urheilugaala palkitsi Susijengifanit vuoden 2014 MM-kisojen jälkeen seuraavin sanoin:
“Bilbao – Palkinto” annettiin suomalaisille urheilufaneille huomionosoituksena erinomaisesta asenteesta, esimerkillisestä käyttäytymisestä, sekä tsemppauksesta, niin otteluissa kuin muissakin MM-kisojen aikaisissa tapahtumissa. “Susilauma” täytti Bilbaon ja Barakaldon kadut iloisella värikkyydellään syyskuun ensimmäisen viikon ajan.”
Aikaisempia voittajia ovat olleet mm. pyöräilijä Miguel Indurain, rallitähti Carlos Sainz, jalkapallon vuoden 2010 MM-voittajavalmentaja Vicente del Bosque.
Suomen Bilbaon Kunniakonsuli Jose María Candina, Bizkaian Urheilulehdistöyhdistyksen Presidentti Paco Prieto, sekä yhdistyksen edustaja Antti Nykänen.
Säännöt
PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS
Yhdistysrekisteri Rekisterinumero: 211.612
Yhdistyksen säännöt
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on koota Koripallomaajoukkueen kannattajat yhteen sekä tarjota heille tapahtumia ja yhteisöllisyyttä. Yhdistys toimii yhteistyössä Suomen Koripalloliiton kanssa ja pyrkii näin takaamaan jäsenilleen parhaat mahdolliset puitteet maajoukkueen seuraamiselle.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää fanitapahtumia, kokouksia ja antaa infoa toiminnastaan sekä mahdollistaa omakustannushintaisia matkoja maajoukkueen vieraspeleihin ja arvokisoihin.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii kannatusjäsenmaksuja jäseniltään ja yhteistyökumppaneiltaan sekä tekee pienimuotoista verovapaata talkootyötä.
Yhdistys voi tehdä maajoukkuekoripallotoimintaan liittyviä lahjoituksia muilla kuin jäsenmaksuilla kerätyillä varoilla.
3. Jäsenet
Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Yhdistyksestä erottaminen astuu voimaan heti hallituksen enemmistöpäätöksellä ja jäsen ei voi tämän jälkeen osallistua yhdistyksen päätöksentekoon tai toimintaan.
5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään 4 ja enintään 8 varsinaista jäsentä. Varajäseniä voidaan valita enintään kaksi. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee
keskuudestaan varapuheenjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Tilintarkastajaksi voidaan valita kuka tahansa myöskin yhdistyksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen ensimmäinen tilikausi on 19.10.2013-31.12.2014 jonka jälkeen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta.
Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
9. Lainan ottaminen yhdistyksen nimiin ja yhdistyksen varojen lainaaminen tai sijoittaminen
Lainan ottamisesta yhdistyksen nimiin päättää yhdistyksen vuosikokous. Yhdistyksen hallitus voi päättää lainan ottamisesta, jos laina liittyy selkeästi yhdistyksen vuosikokouksessa hyväksyttyyn tulo- ja menoarvioon tai muuhun yksilöityyn yhdistyksen vuosikokouksen päätökseen.
Yhdistyksen varojen lainaamisesta tai sijoittamisesta päättää yhdistyksen hallitus. Jos kysymys on yhdistyksen talouteen nähden merkittävistä summista, tehdään päätös yhdistyksen varojen lainaamisesta tai sijoittamisesta yhdistyksen vuosikokouksessa.
10. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
11. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle sähköpostitse vähintään 7 vuorokautta ennen kokousta.
12. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.